En jaksaisi juosta

Taas päivä mennyt maaten,
Mut mä vielä täällä ootan,
Jos yksisarvinen mun ikkunaan koputtaisi sarvellaan

Hetki yötä jäljellä
Enkä haluu sammuu
Vielä yksi juttu jostakin
Tuiki tuiki tähti loistavin

Nyt kun valaistun,
Mä oon sun luona
Kun valaistun,
Mä oon sun luona
Siihen jään hymyilemään
Kunnes yö vie
Yö vie

Vaikkei nyt yö olekkaan, nyt on niin tällainen fiilis.

Olen nyt aloittanut postauksen, poistanut kaiken ja aloittanut taas alusta jo kolme kertaa kun en osaa muotoilla ajatuksia, niin kirjoitan sitten muotoilematta.

Ne ketkä miut tuntee, tietää että olen aika herkkä ja kova soittamaan suuta kun sille päälle satun.
Mutta töissä olen täysin eri ihminen. En uskalla väittää mihinkään vastaan, vaikka välillä päänaukomista tulee täysin aiheetta, mie pysyn hiljaa ja kiroilen sitten kotona. Se käy luonnon päälle, sitten itketään kun ei jaksa enää, ja pakko olis töissä käydä. Mutta se työelämästä..

Pakko vähän hehkuttaa; huomenna lähden toivottavasti kokeilemaan ponia!! :) Matka on vaan sen verran pitkä ajella yksin, jos ei kettään saa seuraksi niin jää käymättä.. Peukut pystyyn että pääsen, saisin viimein toteutettua pitkäaikaisen haaveeni ja ostaa oman ponin ♥

Nyt ei enää jaksa ajatella, pahoittelen sekavaa tekstiä. :) Ehkä myöhemmin lisää.