Mistä ihmeestä tiedät, mikä loppujen lopuksi on se oikea päätös?
a. Koska se kuulostaa järkevältä?
b. Koska muut sanoo sen olevan järkevää?
c. Koska sydän sanoo niin?
Voi kun vaan tietäisi mikä on sitä järkevää!
Uskon vakaasti kohtaloon.
Niin naurettavalta kuin se kuulostaakin, mutta miun mielestä jos joku on tarkoitettu tapahtuvaksi, se myös menee niin.
Esimerkiksi tämä minun "jee, ostan ponin" idea, myyjä kävi jo perumaan kauppoja (ilman tarpeeksi hyvää perustelua, olisin voinut haastaa tyypin vaikka oikeuteen.. mutta enhän mie semmossii.)
Kuitenkin poni on yhä tulossa minulle, mutta tuo yhtäkkinen "myyn, en myykkään, myyn" ilmiö aiheuttaa ison stressin. Minkälainen tämä myyjä tulee sitten olemaan tulevaisuudessa?
Vaikka poni sitten on jo minun, se saa miulle silti harmaita hiuksia.
Ja sain myös kutsun haastatteluun opiskelupaikkaan. Koulu alkaisi maanantaina 2.9., haastattelu on huomenna. Taitaa jäädä opiskelut vuoden päähän, jos olisin silloin jo vähän viisaampi kuin nyt.
Pahoittelen jaarittelupostausta, paljon oli juttua mielessä vielä työmaalla mutta kotiin kun pääsin niin tuli joku nollaushetki.
Mutta on tässä sentään jotain kivaakin tulossa, vähän reilun viikon päästä miulla ja Pumpilla tulee 3 vuotta yhteiseloa täyteen ♥
Jännä nähdä mitä on herra keksiny miun päänmenoksi sille päivälle, vai ollaanko pitkästä aikaa oikeasti vaan kotona kahdestaan :)
Kiitos ja anteeksi, että vein aikaanne!
- Talonpeikko, Muumipeikko & Pyrstötähti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti