Kuulumisia

Täytyy taas kerrata mitä olen viimeksi kirjoitellut että muistaisi mistä jatkaa..

Hyvinkäällä käytiin kääntymässä Ässän ja Lucan kanssa 19.9., Ässä oli pu3 ja Luca upeasti rop sertin kera ♥ Myös Ässän puolisisko Ella (Annbe Lady Estelle Of Rasmus) oli paikalla ja valittiinkin vsp:ksi :)

Luca & Ella

Luca elokuussa ♥

Hyvinkään ryhmisten jälkeen lomailtiin pari kuukautta, yritettiin lomailun aikana myös saada ihania ruskakuvia auringonpaisteessa Saran kanssa. ..Mutta kuinkas muuten meidän tuurilla voisi käydä kun että aurinko häviää heti kun lähdetään kameroiden kanssa ulos :D

 Saatiin kyllä muutamia kuvia, meinasi vaan Ässällä olla pasmat sekaisin Avan takia - eihän muruset olleet nähneet aikoihin ja niin kovasti olisi pitänyt tehdä kaikkea muuta kun poseerata!

Sylimuru ♥

Ihana Masi ♥

Marraskuun alussa käväistiin Tartossa kv näyttelyissä. Ässälle haaveilin sertiä ja cacibia, Luca lähti mukaan melkeinpä vaan tavan vuoksi :D
Matkattiin omalla autolla, perjantaina aamulaivalla Tallinnaan ja siitä jatkettiin Elvaan, Tarton kupeessa olevaan pieneen kylään jossa yövyimme omakotitalossa :) Koirat matkustivat molemmat hienosti ensimmäisen ulkomaan matkansa, automatkat nukkuivat ja ilmeisesti laivamatkankin - sen verran silmät sirrillään olivat kun aloimme olla Tallinnassa ja päästiin takaisin autoon.
Talo jossa yövyimme oli puitteiltaan mainio, suuri aidattu piha jossa pystyi erinomaisesti ulkoiluttamaan koirat, ja ruoat kun teimme itse niin vaikka keittiöstä olikin palanut lamppu (mitä emme sitten kaupasta muistaneet) niin hyvin saimme kaiken tehtyä.
Lauantaina kehä oli 12, mutta menimme näyttelypaikalle jo aamusta ihmettelemään; kumpikaan koirista kun ei kevään jälkeen ollut hallissa käynyt. Näyttelypaikka oli ahdas, mutta plussaa oli se että kehissä oli matot koko kehän alueella, ei vain kolmion muodossa! :) Lauantaille oli japseja ilmoitettu 7, kaksi junnu urosta, Ässä valio uroksissa, kaksi junnu narttua, yksi avoimen luokan narttu sekä yksi valio luokan narttu. Kisaa siis oli, periaatteessa kaikilla muilla paitsi Ässällä - sitä vastaan kun ei uroksissa kisannut kukaan sertistä eikä cacibista.

Luca kisasi junnuissa Ismoa vastaan, ja ilmeisesti liikkeiden perusteella (?) Ismolle junnuissa ykköspaikka ja junnu serti. Molemmat sai erinomaisen ja sa:n, eli hienosti meni myös Lucalla.
Ässän esiintyminen oli vähän levotonta ja minä tapani mukaan jännitin, varsinkin kun lauantain tuomarilta Ässä on aiemmin saanut Hn.. Mutta lähellä kävi ettei tullut itku, kun saimme erin sekä sa:n, kun tajusin että Ässä saa myös sertin! ♥ Paras uros luokassa ykköseksi tuli upea junnu Ismo, kakkosena Luca ja Ässä kolmantena. Cacibia ei halunnut tuomari Ässälle antaa, mutta jäipä jotain jännitettävää sunnuntaillekin :)
Jäimme katsomaan myös ryhmäkehät ja kannustamaan Heidiä ja Ismoa, joten päivälle tuli pituutta runsaasti.

Sunnuntaina jotenkuten nukutun yön yli lähdimme taas aamulla ajoissa kohti näyttelypaikkaa, kehäkin alkoi jo kymmeneltä. Sunnuntaina parkkeerasimme koirinemme Heidin ja bussimatkalaisten leiriin, viileämpään ja vähän tilavampaan halliin, kiitos vielä tavaroiden vahtimisesta kaikille ♥
Sunnuntaille oli kuusi japsia, samat koirat oli kehässä kuin lauantaina, toista junnu narttua lukuunottamatta. Tuomarikin vaihtui, tällä kertaa japsit tuomaroi Iren Naarits.
Lisää jännitystä toi kehän kulmassa ollut suuri kaiutin, onneksi japsit oli ensimmäinen rotu ko. kehässä niin ehdittiin muutaman kerran käydä kehässä kääntymässä. :)
Junnu uroksissa tulokset oli samat kuin lauantainakin, Ismo 1 ja Luca 2.
Ässä esiintyi kyllä reippaasti, mutta korvat tahtoivat jäädä kuuntelemaan aivan muualle kuin eteenpäin, mutta silti tulokseksi eri sekä sa, paras uros luokan järjestys vaihtui Ässän ja Lucan osalta; Ismo pu1, Ässä pu2 ja Luca pu3. Ja saatiin sunnuntaina myös cacib :)
Tulokset olivat siis sitä mitä toivottiinkin, eikä jäänyt harmittamaan sekään että Lucalle ei junnusertejä tullut. Hieno koira oli Lucalla vastassa, tällä kertaa näin päin - eikä tarvitse ihan heti lähteä Viroon uudestaan :p

Maanantai aamuna pakattiin taas auto (miten tavarat voikin lisääntyä neljän päivän aikana..) ja lähdettiin kohti Tallinnaa, ehdittiin kierrellä siellä hetki ennen laivan lähtöä. Helsingissä oltiin juuri sopivasti neljän ruuhkaksi, ja ihanassa sadekelissä pilkkopimeässä taitettiin kotimatka.
 On mukavaa reissata, mutta ihanaa on myös päästä kotiin ♥ Masia olikin jo kova ikävä :)

..Ehkä ainut asia mikä jäi harmittamaan oli se, ettei meistä tullut kuvia oikeastaan ollenkaan koko reissun aikana. Mutta Ässän kanssa päästiin poseeraamaan tiistaina Anu Manniselle :)

Alkaa olla tämän vuoden näyttelyt käyty, ensi lauantaina 

mennään vielä koettamaan onneamme Jyväskylään 

Marja Talvitielle. Ainut mitä sieltä odotan on se,

että saamme arvostelut :D 

Vantaa KR

Kävin viikko sitten kääntymässä Vantaan Let's Go näyttelyssä, ilman omaa koiraa kehässä - ja kyllä oli mukavaa kun ei tarvinnut jännittää mitään!

..no okei, jännitin silti vähän. Sain viedä kasvattajamammamme Karitan Venlan (Annbe Lady Brittany D'Otto) kehään, ja vähän mietin että kuinkahan Vennu mun kanssa liikkuu.
Oli mukava vaihteeksi rauhassa seurata urokset, ja jopa pysyä kärryillä tuloksista :D Meidän äitin Lucapoika hienosti PU2, ja sai sertin :)
Kun tuli meidän AVO narttujen vuoro, mulla meni kaikki ihan sekasin. En osannut millään sanoa englanniksi kolme (on muuten yllättävän vaikeaa haha), ja meinasin käydä nauramaan ääneen omalle erittäin mainiolle yritykselle sitä "three"tä sanoa.. Olin iloinen kun Venla liikkui minunkin kanssa hyvin, ja molemmat tytöt saivat ERIt sekä SAt :)
Siinä vaiheessa alkoi Karitalla jo epäusko että lennetään PN-kehästä ensimmäisinä ulos, mutta eipä vaan lennetty! Viimeiseen asti sitkuteltiin, muutamat nartut käteltiin kehästä pois, ja tuomari juoksutti varmaan kymmenen kertaa ympäri jäljellä olevia viittä narttua kun tuli Karitan ja Wanessan kättelemään ulos. Venlan liikkuminen tyssäsi siihen, kuvitteli raasu varmaan että mamma hylkäsi jonkun aivan vieraan akan kanssa hänet! Tyhmä kun olin enkä tajunnut sanoa että vaihdetaan handleria.. Mutta molemmilla tytöillä meni jokatapauksessa hienosti, Venla PN4 sertin kera, ja Wanessa "PN5" ja varaserti! ♥ Saatiin vielä esitettyä Annbe Ladyn kasvattajaryhmä, joka tuli toiseksi KPn kera :) Onnea Tuula, oli mukava saada kasvattajaryhmä kokoon!

Masi, Misa & Luca

 Oli meillä Vantaalla myös Annbe Ladyn F-pentueen miittinki! Vasemmalla Masi, keskellä Misa ja oikealla Luca :) Oli ihana nähdä Misaa, sekä Ässän puolisisko Ellaa!

Höppänät ♥

Seuraavat näyttelyt onkin Hyvinkäällä, johon olin hetken mielijohteesta ilmonnut Ässänkin. Vähän tyhmää ehkä, mutta käydään nyt kääntymässä ennen pidempää taukoa :)

Byebye summer

Aika hurahtaa vauhdilla, syksy alkaa olla jo kulman takana.. No okei, ehkä se alkoi jo säästä päätellen. :D Sääli. Kesä meni taas kamalan nopeasti, meillä lähinnä koiranäyttelyissä käyden :) Vaikka tulokset meillä onkin todella vaihtelevia, on näyttelyissä mukava käydä ja vaihtaa kehän laidalla kuulumiset muiden japsi-ihmisten kanssa :) Ja vaihtelevien tulosten ansiosta pysyy mielenkiinto ja "pieni" jännitys yllä, ikinä ei voi etukäteen tietää mitä sieltä tulee, ja kaiken otamme nöyränä vastaan :D Mainio esimerkki vaihtelevista tuloksista viime viikonlopun Kouvola KR ja Heinola KR; lauantaina EH, sunnuntaina ROP :)

Syksylle on paljon suunnitelmia, joista myöhemmin lisää. Yhdet näyttelyt käydään Ässän kanssa vielä syyskuussa, sitten lomaillaan pari kuukautta - se ollaan molemmat ansaittu, suunnittelinkin jo että Ässä pääsee ainakin kerran lomailun aikana hierottavaksi kun omalta kylältä koirahieroja löytyy :)
Masin kanssa emme touhua perus arkiaskareita kummempia, ja kotona se onkin maailman ihanin koira. ♥

Viime päivinä on herännyt paljon ajatuksia koirien kasvatuksesta, niin oman rodun suhteen kuin muissakin roduissa. Mitkä on niitä pieniä virheitä jotka voi nk. viitata kintaalla, ja mitkä aitoja "vikoja" koirassa? Tottakai tämä on rodusta riippuen eri asiat, esim. näillä lyttykuonoilla lähtisin itse etsimään sellaisia koiria kenellä "on kuonoa" jotta saisi niillekkin reppanoille sitä takaisin. Sääliksi käy kun katsoo näyttelyissä, varsinkin kuumina päivinä, kun lyttykuonot painelee henki rohisten eteenpäin :( Korostan tässä vaiheessa, että nämä on minun mielipiteitä ja ajatuksia, en ole kasvattaja ja "en siis tiedä mistään mitään" ;) Saksanpaimenkoirien takapäät on järkyttävää katsottavaa, meinaako ne ruveta niistä sammakoita tekemään? Kirsi Sainion luennolla kävin tuossa kesän aikana, ja kun hän juurikin näistä ongelmista puhui niin se ei ole monen sukupolven takana että nämäkin asiat saataisiin oikeilla valinnoilla korjattua. Jokainen tavallaan, kasvattajan vastuu ja tärkeysjärjestys..
Japseilla en rakenteellisesti ole nähnyt mitään kauhistuttavaa, tykkään että tämä on sellaisia perusterveitä rotuja. Siitä on monta mielipidettä mitä japseilla pitäisi tärkeimpänä katsoa jalostuksessa, jos mietin mitä itse arvostan niin en osaa tärkeysjärjestykseen laittaa; rodunomaisuus, luonne, terveys. Kaikki nämä aikalailla samalla viivalla, JTO ja rotumääritelmä mielessä lähtisin itse yhdistelmiä tekemään. HUOM, en ole vieläkään kasvattaja, nämä ovat vain minun ajatuksia, pohdintoja ja mielipiteitä (ennen kuin kukaan alkaa mitään johtopäätöksiä tekemään).
Ja mahdollisimman paljon haluaisin tietää mitä sieltä jalostukseen valittavien koirien takaa löytyy, juurikin luonteessa ja terveydessä. Mutta polttava kysymys mikä mieltäni tässä askarruttaa;

mikä jalostusta ajatellen japseilla on pieni virhe?

Tästä varmasti saisi jossain hyvän keskustelun, jospa pääsisin joskus keskustelemaan aiheesta kokeneiden kasvattajien kanssa ja kuulemaan heidän mielipiteensä, olisin suunnattoman iloinen! Aivan varmasti löytyy niitä yhtenäisiä kuin eriäviäkin mielipiteitä. Yleisesti ottaen japaninpystykorva on säilynyt vuosien saatossa erittäin rotumääritelmän mukaisena. Silloin tällöin tottakai esiin putkahtaa rotumääritelmässä mainittuja virheitä (häntämutkia, alapurentaa, luppakorviin en itse ole törmännyt), mutta suurin osa japseista on rotumääritelmän rajojen sisäpuolella. 

Yksi syy siihen, miksi tämä mietityttää on nämä omat, kotona olevat maailman rakkaimmat koirat. Muutaman kerran olen tässä nyt ulkopuolisilta koirieni virheistä kuullut ja kuinka ne eivät ole jalostuskelpoisia, haluaisin nyt esittää kaikille kysymyksen: onko teillä täydelliset koirat kotona? Täydelliset jalostukseen kelpaavat yksilöt? Missään seikassa ei ole parannettavaa? Tiedän kyllä itse koirieni virheet, mutta tiedän myös niiden vahvuudet. On suunnattoman rasittavaa lähteä koiran kanssa mihinkään, kun aina mietin mitä niistä sitten jälkikäteen jauhetaan - vaikka ei pitäisi miettiä. Tiedän itse, että esimerkiksi Ässä on keskikokoa suurempi, vaaleasilmäinen ja sillä on tiukka häntä. Ja suuret korvat :D Mutta sen luonnetta, ryhtiä ja rakennetta ja liikkeitä en vaihtaisi mihinkään (en edes niitä C lonkkia mitkä ei myöskään ole salaisuus, koiranetistähän tuonkin näkee).

Masi on ulkomuodoltaan aivan loistava, upea rakenne, erinomainen pigmentti, pää ja ilme - mutta Masikaan kun ei voi olla täydellinen, sillä ei ole se luonne maailman parhain. Mikä on ilmeisesti myös lähtenyt hyvin juttuna kiertämään, jos asia askarruttaa niin saa tulla näyttelypaikalla juttelemaan tai vaikka soittaa, puhelinnumeron saat vaikka fb:n kautta ;) Niin kauan kun Masinkin luonteesta puhutaan totuudenmukaisesti, se on fine. Sekään ei ole salaisuus. Koirani eivät ehkä ole täydellisiä, mutta minulle ne on AINA maailman parhaimmat ja rakkaimmat, enkä kumpaakaan vaihtaisi mihinkään ♥

Täydellistä koiraa ei ole kenelläkään, deal with it - mutta silti se oma koira on aina omistajalleen täydellinen ja rakkain :)

Nautitaan kesän viimeisistä päivistä ennen kun syksy saapuu ja illat pimenee (mikä näköjään tapahtuu nopeammin kuin haluaisin myöntää), ja huolehditaan nelijalkaisista ystävistä - ne on loppujenlopuksi aidoimmat ystävät mitä koskaan tulemme saamaan ♥

 Vanhoja kuvia, mutta tässä nyt kehuskelukuvia Ässän luonteesta; ihmisen iällä ei ole väliä, Ässä rakastaa kaikkia ♥

RyhtiÄssä ♥

Ja maailman rakkain Masi, toisessa kuvassa huonosti alamäkeen mutta silti; rakenne, pigmentti, ilme ♥ Masi on upea.

Vihdoin FIN MVA ♥

Ässä sai sunnuntaina kolmannen sertinsä, ja sen myötä lähdettiin kotiin Mikkelin näyttelyistä uuden suomen muotovalion kanssa ♥
Olen niin onnellinen ja iloinen, varsinkin kun kuvittelin ettei tämä haave toteudu koskaan. Sunnuntaina ei tosiaan ollut kesän paras ulkonäyttely sää; vettä tuli koko päivän, telttaa meillä ei tietenkään ole, ja jännitin aivan kamalasti meidän tuomaria. Päivä meni aivan yli odotusten (lähdin taas sitä EHta hakemaan..), Ässä sai ERIn ja SAn ja tanssin jo siinä vaiheessa ulos kehästä kun tajusin että meille tulee serti, kun oli päivän ensimmäinen uros joka sai SAn ja loput olivat valioita. Paras uros kehässä oltiin sitten yksin, ilmeisesti valiot eivät kesäturkkien takia saaneet kumpikaan SAta jos oikein käsitin?
Kolmas serti, ensimmäinen cacib, valioituminen ja vielä rop samana päivänä! Enempää ei olisi voinut pyytää eikä toivoa :)

Kunhan tulee poutapäivä että pääsen ottamaan kuvia, pistelen tännekin. Ihan vaan koska Ässä ♥
Päivittelin tässä samalla näyttelyarvostelut, huhtikuusta asti ollut nekin päivittämättä.. Tämän vuoden näyttelysuunnitelmat helpottui kummasti sunnuntain jälkeen, kierretään elokuu vielä ne mihin olin ehtinyt ilmottaa (Luumäki RN, Joensuu KV, Kotka KV, Kouvola ja Heinola KR) ja sen jälkeen Ässä saa pienen syksytauon ja todennäköisesti messari vklp (winner & voittaja) on seuraava, ehkä myös Jyväskylä :)

Tähän loppuun vielä; KIITOS Karita, Ässä on maailman paras ♥ Ja onnea myös kasvattajalle ensimmäisestä valiokasvatista ♥ Olet rakas :)

Ässä ensimmäisenä viikonloppuna kotona ♥

Ässä 6.6.'15 ensimmäisen sertin kanssa :)

♥

Hurjaa hulinaa!

Ihanan kesäillan kunniaksi päivittelen kuulumiset pitkästä aikaa! :)

Paljon on tapahtunut sitten viime päivityksen, mennäänpä siis taas aikajärjestyksessä..

Haminan KV näyttelyissä käytiin pyörähtämässä 23.5. ja näistä näyttelyistä Ässälle EH, Luca KP ja ROP-pentu, Masi pek 2 :)


Riihimäellä käytiin pyörähtämässä 6.6., Ässälle ERI1 ja SA, paras uros kehässä päästiin kolmanneksi ja Ässä sai ensimmäisen SERTin!! :) ♥

Iitissä 13.6. Ässä oli taas ERI1, SA ja - minun suureksi yllätykseksi mitä en vieläkään ymmärrä - PU1, SERT ja VSP! Olen vieläkin huuli pyöreänä että miten siinä noin kävi, ja että Ässän valioituminen on nyt enää siitä yhdestä sertistä kiinni! Maailman hienoin pikkuvikainen Ässä ♥
Sattui sopivasti että Iitistä tuli Ässän kasvattaja Karita kyläilemään, päästiin poksauttamaan sertiskumpat :) Kiitos Karita kyläilystä, toivottavasti elokuussa taas nähdään! ♥

Seuraavat näyttelyt onkin Tuusulassa, jossa Lucakin pääsee jo junnuihin :) Kovasti jännittää miten Lucalla lähtee viralliset luokat käyntiin, niin on hyvännäköinen pikkuturnu!

Ja jottei koko kesä menisi pelkissä näyttelyissä, pidetään me koirien kanssa vähän lomaakin milloin ei tehdä mitään normaaliarjesta poikkeavaa :) Lämpimämpiä päiviä saisi olla, ettei mene koko kesä sadetta ihmetellessä.. Ja järvet lämpenisi! Käytiin Ässän kanssa juhannuksen kunniaksi järvessä ja voi jösses miten on vielä kylmää! :| Hyr.

Mutta jännäillään joko mulla kohta on suomen valio kotona, yritän päivitellä useammin (ja välillä muutakin kuin koiranäyttelyjuttuja..), Tuusulan reissulta koitan saada muutamia kuvia - meillä on auton täydeltä koiraa ja heidän palvelijansa kun kolme japsia, yksi bullterrieri sekä kolme ihmistä koirien lisäksi samassa autossa! :D Hyviä kesäiltoja kaikille, toivotaan tälläisiä säitä enemmän! Loppuun vielä Ässän ensimmäisen sertin kunniaksi otetut kuvat :p

Mikä kevät? Milloin?

Hellurei ja hellät tunteet :)

Olin kirjoittelemassa jo aivan älyttömän pitkää stooria, mutta perjantaiväsy ei anna nyt ensimmäistäkään selvää lausetta. Joten kerron lyhyesti huhtikuusta :)

Olen itse ollut työssäoppimassa kotikunnan koululla yläasteella, liikuntatunneilla ja satunnaisilla terveystiedon tunneilla. Ihan mukavaa hommaa, mennyt aika hurjaa vauhtia kun ensin olin 5vko, sitten kolme viikkoa poissa ja vielä kolmeksi viikoksi takaisin, josta enään viimeinen viikko jäljellä. Mihin se kevät oikein katosi?
Aivan, koiranäyttelyihin :D

Vappuna käytiin Lahden ryhmiksissä, jotka ei Masin osalta niin hyvin menneet, arvostelu oli ihan hyvä mutta tuomari ei ollut Masin mieleen.. Ässälle ERI & SA, mutta PU-kehästä päästiin aika nopsaan pois kun Ässällä kävi vähän takana oleva uros tunteisiin.. :D Ässä ja hänen liian iso egonsa ei tunnu sietävän tätä ystäväni urosta, ja vähän pähkäilläänkin välien selvittely treffejä jos pojat saisi sen nokkimisjärjestyksen selväksi. Hihnassa kun tuota ei kehtaa toteuttaa, varsinkaan näyttelypaikalla..

Äitienpäivänä olikin sitten samassa paikassa kahdet karkelot, ryhmänäyttelyt ja epäviralliset pentunäyttelyt. Ryhmiksissä oli tiukka täti tuomarina, Ässä sai sieltä EHn. Mikä on kyllä mielestäni vielä hyvä, en sitä sano:) Ainut SAn saanut näissä näyttelyissä olikin Kisko, joka sai myös tietenkin SERTin sekä oli ROP, onnea vielä!!
EPN tuomarina Mari Pajaskoski, japseja 5kpl, 3 urosta ja 2 narttua. Jännitti aivan sikana, kiitos Karita paikallaolosta ja henkisestä rauhoittelusta :D Mutta mitäpä mie jännitin, Masi päättikin sitten yllättää mamman totaalisesti tuolloin, liikkui hienosti ja käytöskin oli normaaliin nähden aivan loistava - oman luokkansa 1 ja KP :) ♥ Mamman hieno makkara, jo se olikin välillä Masin vuoro voittaa veljensä joka on kaksi kertaa ollut ROP-pentu :D Hienoja poikia molemmat ♥

Äitienpäivä juhlittiin siis äitin kanssa koiranäyttelyissä, ja illalla syötiin meillä shelliltä haettua hampparia :D Ihana äiti ♥ Kiitos sinulle kaikesta mitä olet eteeni tehnyt ja antanut, enempää en voisi pyytää ja parempaa en voisi toivoa ♥

Näihin tunnelmiin tältä erää, joku kerta vähän fiksumpia juttuja :) Keep reading :3

Näyttelypuuhia

Vähän on jääneet näyttelykertoilut!

Olen niin ylpeä mamman pikku turjakkeesta Ässästä, joka sai varasertin Lahti KVssa 21.3. ♥♥ Mamin hieno muru, mahtava synttärilahja Ässälle joka täytti 20.3. 2vuotta ♥ Mihin tämä aika menee..

 Ensimmäistä kertaa katsomassa maailman parasta Ässää ♥ Niin pieni ja rakas muru :)

Ässä 1v ♥

Ässä 2v & varaserti :)

Lahden jälkeen oli Imatran KR, josta tultiin ERIn kanssa kotiin :) Olen oikein tyytyväinen siihenkin, tuomari oli tiukka ja SAn sai vain kaksi urosta, joista pu1 & rop ylsi myös ryp1 sijalle - harvemmin japsit pääsee bis-kehään asti, mukava rodulle :)

 Seuraavat näyttelyt meillä on Lahdessa vappuna, joita jännitän tapani mukaan jo nyt :D

Mutta siihen asti nautitaan (toivottavasti) kauniista kevätpäivistä, vaikka täällä satoikin viimeksi eilen lunta. Suomen kevät on ihana, kesää kohti mennään kaiken aikaa!
Kunhan saadaan jostain pätkä lisää aitaa niin tehdään pojille aidattu tarha tuonne talon kulmalle varjoisaan paikkaan :)

Masikin on kasvanut hurjasti, joten laitanpa siitäkin kuvaa ♥

 Minun pikkuinen kirahvini ♥
23.3. täytti jo 6kk! Aika tosiaan kuluu hurjaa vauhtia..

Tuomarit ovat myös vain ihmisiä

Heipä hei, pitkästä aikaa!

Tänään aion vähän avata mielipidettäni koiranäyttelyiden tuomareista, yleisellä tasolla ihmetellen hiukan kaikkien (myös minun) käytöstä kehän laidalla.
Näyttelyissä kun tulee käytyä aikalailla usein, ja vaihtelevalla menestyksellä pysyn kutakuinkin nöyränä - se Ässän yksi H kummittelee vieläkin takaraivossa ja myönnän, silloin tuli harmistuksissaan sanottua että olipa paska tuomari :D Anteeksi tästä, en ole täydellinen minäkään. Kuitenkin silloinkin saatiin todella hyvä arvostelu häneltä, mutta viimeinen lause oli "palkintosija määräytyy koosta." Tämä kertoo vain siitä, että silloiselle tuomarille koko oli tärkeä, ratkaiseva tekijä. Harmittihan se, ja tuli manailtua.

Mutta mites sitten kun tuota "paskaa tuomaria" alkaa kuulua joka ikinen kerta kun koira ei sijoitukaan ja selittelyitä riittää siitä miksi ei sijoittunut, niin onkohan se vika kuitenkin jossain muualla kuin tuomarissa? Tähän en kuitenkaan voi itse samaistua, kokemukset opettaa ja kasvattaa ja joka kerta lähden nöyränä näyttelyihin, siinä toivossa että saadaan edes se EH :) Tiedostan koirani virheet, enkä kehtaa haukkua tuomareita - itse en varmasti siihen työhön pystyisi, arvostella koiria ja yrittää päättää kahdesta hyvin samantasoisesta että kumman sijoitat ensimmäiseksi ja kumman toiseksi..

Tuomaritkin ovat vain ihmisiä, joiden tehtävä on arvostella koira siinä kunnossa kuin se näyttelypäivänä on.
Minusta on tuntunut useissa näyttelyissä että kaikki eivät oikein tahdo tuota muistaa, ja ihmettelevät jos sijoittavatkin vaikka nyt toukokuun näyttelyissä jonkin koiran ROPiksi, ja sitten kesäkuun näyttelyissä samalta tuomarilta tulee "vain" EH.. Niin. Jospa koira on ollut toukokuussa tuomarin mielestä täydellinen rotunsa edustaja, mutta sitten kesäkuussa jostain syystä ei - liikkeet, turkkiroduilla karvan puutos, ihan mitä vaan. On tietenkin näitä huippuluokan rotunsa edustajia, jotka ovat aina ROP tai VSP sijoilla - näille se suotakoon, ovat siis aivan taatusti rotunsa kauniita edustajia.

Suora lainaus kennelliiton sivuilta:
"Koiranäyttelyitten perimmäinen tarkoitus on palvella koirien jalostus- ja kasvatustyötä. Näyttelyihin voivat osallistua puhdasrotuiset rekisteröidyt ja tunnistusmerkityt koirat. Ne ovat myös tilaisuuksia, joissa samanhenkiset koiraharrastajat tapaavat toisiaan. Koiranäyttelyt ovat erinomaisia paikkoja uusille ja vanhoille koiraharrastajille tai vasta koiran hankintaa suunnitteleville nähdä erilaisia koirarotuja."

Tykkään tavata ihmisiä näyttelyissä (vaikka olenkin aina jännityksestä kankeana..) ja jutella heidän kanssaan. On ilo nähdä saman rodun edustajia sekä heidän omistajiaan. Yhden asian haluan vielä mainita yleisesti:

Hymyillään kun tavataan, ollaan hyviä häviäjiä ja onnitellaan voittajaa - ei lähdetä naama nurinpäin kotiin tuomaria haukkuen jos oma koira ei voitakaan :)

Avautumiseni jäi lyhyeen ja ytimekkääseen, asiaa olisi riittänyt enempäänkin :)

Aurinkoista sairaspäivää

Helou my few followers! :)

Tänään on ollut ihanan aurinkoinen päivä, jonka olen viettänyt suurimmalta osin kipeänä sohvalla. Tosin, en voinut jättää auringonpaistetta aivan hyödyntämättä joten kuvailin hetken koiria pihalla :)

Ässä ♥

Vähän on tarkennus missä sattuu..

Nappisilmäni ♥

 Masi ♥

Masilla on menossa se ihana kirahvi vaihe, poitsu on pelkkää jalkaa... :D




Pari kuvaa vielä myös meidän lainakoira Lucasta, joka tuli hoitoon :)

Kyllä on ihan huippua että Masin veli asuu niin lähellä :) Ässäkin saa välillä hermolomaa korvassa roikkuvasta muksusta :D 

Innolla seuraan näiden molempien kehitystä, näistä kuvista näkee esim sen, miten paljon enemmän Masi on kasvattanut jalkoja kuin Luca!
Jännä nähdä tuleeko Lucallekin jalkavaihe vai kasvaako suoraan sen ohi :p

Ovat kuitenkin vielä todella saman kokoisia, Masi on vähän isompi - niinkuin on ollut alusta asti :)

Ja myös Masin ja Lucan siskon omistajan kanssa ollaan tekemisissä, ei katoa pentueen muut pennut kuin tuhka tuuleen, niinkuin on vähän käynyt Ässän pentueen kanssa :/ Kyllähän mie tiedän missä molemmat tytöt asustaa, mutta olisi ihana joskus päästä näkemään ihan livenä molemmat tytöt, onko kuinka samannäköisiä kuin Ässä ja minkä kokoisia etc etc.. :) Ehkä vielä joskus.

Nyt jätän tämän turhanpäiväisen päivityksen näin lyhyeen, palailen taas kun ehdin :)

Well hello 2015!

Heippa vaan ja oikein mainiota vuotta 2015, jota onkin ehtinyt jo kulua pari päivää.. :D Tässä muutama kuva meidän karvakuonojen joulufiiliksistä näin alkuun :)

Paljon on taas ehtinyt tapahtua edellisestä päivityksestä.. Mennäänpä aivan aikajärjestyksessä!

Joulua vieteltiin poikien kanssa ihan vaan kotosalla, syötiin hyvin ja muuta perus joulujuttuja :)

29.12. Ässällä oli terveystarkastukset, tutkitutin polvet, silmät, lonkat ja kyynärät. Eli siis aivan koko setin :D
Ässä matkusti eläinlääkärille rennosti häkissä nukkuen, ajomatkaa kun oli 40km. Kun päästiin paikan päälle, eläinlääkärin aulassa olleet muutamat muut koirat täytyi tietenkin tervehtiä haukkumalla..

Silmätippojen laitto ei Ässän mielestä ollut ehkä se kaikkein fiksuin juttu, mutta nätisti antoi laittaa :)
Punnitsin Ässän, ja painoa on noin 9,6kg. Punnitus oli hiukan vaikeaa kun eihän siinä vaa'alla malta seistä jos siinä metrin päässä on narttu..

Ässä antoi silmät tutkia loistavasti, ihmetteli vaan että mitä kaiken maailman härpäkkeitä sitä maailmaan mahtuukaan! Eikä muissakaan tutkimuksissa (polvet, lonkat, kyynärät) ongelmaa ollut, vaikka Ässä olikin tokkuraisena kovasti liikkumassa eteenpäin odotteluhuoneessa missä oli tarkoitus sammua..

Tutkimusten tulokset olivat ok;
Silmät terveet
Polvet 1/1
Lonkat C/C
Kyynärät 0/0

Lonkkia tietenkin toivoin paremmin tuloksin, mutta tutkinut ell sanoi että hän ei huolestuisi näistä C:n lonkista terveyden kannalta, koska Ässällä ei liikkeessä näy mitään "ongelmia". Vanhetessa toki saattaa alkaa näkymään. Olen tyytyväinen, ei tullut kuitenkaan mitään oikeasti terveyteen haittaavaa vastaan ja voidaan siis jatkaa aivan normaalia elämää :)
Parasta on tietää, että Ässällä ei ole oikeasti mitään todella vakavaa missään, minun silmiini terve koira! ♥

Kotiin tultua Ässä oli tietenkin aika tokkurainen koko illan, ja makoili minun kanssa sohvalla peiton alla :) Ressukka.

 Pistänpä tähän vielä muutaman huonolaatuisemman puhelinkuvan :)

 Talven riemu on meillä aina aivan järjetön!
♥ Ässä varsinkin rakastaa lunta :)

 Tässäpä kuulumisiamme hetkeksi :)
Masikin täytti 23.1. jo 4kk!
Unohdin ihan täysin mainita..

Mutta palailen tänne viimeistään kahden viikon päästä, meillä on taas näyttelyjännitystä: seuraavan kerran Ässä pääsee kehään 7.2. Virolahdella :)

Ensi lauantaina lähden pikku-Minnin kanssa Lahteen, tosin henkiseksi tueksi vain :)